keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Tuo osaamisesi ja innovaatiosi kasvamaan uudeksi työksi Kuusamossa

He järjestävät seminaarin. Siitä, miten uusi työ syntyy. Mystisesti asenteella.
Vuosi sitten SDPn puheenjohtaja Antti Rinne teki loistavan ehdotuksen. Miksei työmarkkinatukea voisi käyttää yrityksiin työllistämisen tukena? Sille on paljon sopimuksellisia ja lainsäädännöllisiä esteistä, mutta koska idea on hyvä, sitä lähdetään selvittämään. Työryhmät perustetaan ja esteet puretaan. Kaksi vuotta, niin meillä on asiat kunnossa ja homma voi alkaa.

Edellisellä viikolla Kuusamon sosiaali- ja terveyslautakunta oli tehnyt päätöksen, että niin tehdään. Olen työllisyysasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Kuusamossa. Hurjalta tuntui, kun tavoitteeksi asetettiin 50 työpaikkaa vuodessa. Kaupungin työllisyydenasioita hoitava Pirjo Mustonen oli kesän aikana repinyt kaikki aivojensa logiikkalangat kivuliaasti irti ja kytki niitä yhtä kivuliaasti uuteen asentoon. Haluan sata, hän sanoi. Puuhastelu saa riittää. Jos etisen digisyrjäytyneen sossun Kirsi Kankaanpään aivojen niksahduksesta aidosti asiakaslähtöiseen asentoon saatiin sadasta pitkäaikaistyöttömästä suuria järvikalatutkijoita, niin ei kyllä ole temppu eikä mikään löytää yrityksistä töitä sadalle pitkäaikaistyöttömälle.

Olin työllisyydenasioiden neuvottelukunnassa. Heistä on tullut virallinen työvoimanpalvelukeskus. Heillä oli organisaatio. Laatikot ja kaikki, niin kuin työvoimanpalvelukeskuksessa kuuluu olla. Kokouksessa oli yrittäjiä. Ei mitään elinkeinoelämän edustajia. Vaan ihan oikeita, eläviä yrittäjiä. Siellä oli työllisyydenhoidon asiantuntijoita. Naturpolis ja kaupunki. Tunnelma oli ihan kumma. He olivat maanisia. Ulkoisesti kaikki oli ihan kunnossa näin puheenjohtajan silmin. He aloittivat sanomalla, että Uusi työ syntyi, siis oikea palkkatyö, syntyi 114 ihmiselle. 16 on kaupungilla ja kolme yhdistyksissä. Kaikki muut yrityksissä. Yrittäjät kertoivat innoissaan millaisia he ovat. Huipputyttö. Virtaa on kyllä kinthaissa. Innokas. Innovatiivinen. Valtavan laaja-alainen osaaminen. Tästä pitää kyllä kertoa naisyrittäjille laajemmin, voitko Pirjo tulla? Ja Pirjo lupasi. Ja sanoi, että kahviloihin olisi vaikka kuinka tarvetta. Ja moneen muuhunkin paikkaan. Erityisesti naisia. Mutta kun ei oikein enää ole. Olimme saavuttaneet puolet koko työllisyydenhoidon pitkäaikaistyöttömyyden tavoitteesta. Sehän oli ongelman muuttaminen toiseksi: "Mistä lisää pitkäaikaistyöttömiä Kuusamoon?". Naisten kohdalla se oli siis jo totta. Mutta asenne asiakasta kohtaan oli ihan toinen. Se oli eri. Nämä eivät olleet vaikeita. Nämä eivät tarvinneet paljon yksilöllistä tukea. Näistä ei puhuttu narisevalla äänellä ongelmina resurssi-itku kurkussa. Näistä puhuttiin ääni innosta väristen ja omaa vahvuutta tuntien. Se on se asenne. Eikä se oikeasti ole temppuilua. Se on oikeasti uskoa ihmiseen, toivoa työstä, rakkautta Kuusamoon ja sen elinvoimaan. Lehmänhermoja ja norsunnahkaa. Tehdä sitä, minkä tietää oikeaksi. Hyvin aikein ja uskomattoman korkealla moraalilla. Aivan järjettömin pienin resurssein. Käsittämätöntä menoa.

Uusi työ on syntynyt avoimilla markkinoilla 116 ihmiselle. Ja joka viikko syntyy lisää. Kun muualla selvitetään, tutkitaan, suunnitellaan ja jahkaillaan. Ja pidetään mahdottomina.

Järvikalatutkijoina on yli 100 ihmistä. He ovat nostaneet 60000 kiloa kalaa. Kun vuosi sitten halusin Kuusamon muikkua, piti minun ajaa Kuusamosta Kärkkäisen pihalle Lahteen, ennen kuin ensimmäinen tuli vastaan. Nyt söin lounaaksi haukipastaa kylmäsavuhauesta ja iltapäiväkahvilla muikkupiirakkaa ruiskuoressa. He tiesivät, kuka oli kalan nostanut. Ja mistä.

Kuusamossa pitkäaikaistyöttömiä on työttömistä neljännes. Valtakunnassa työllisyydenhoidon suorat kustannukset ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016. Syynä on yksinomaan työttömyyden pitkittyminen. Kolmannes työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Kuusamossa siis vain neljännes. Tämä kaikki vaikuttaa rakenteisiin.

Tampereella kaupunki maksaa 94€ asukasta kohden työmarkkinatuen palautuksia Kelalle. Se on enemmän kuin mikään kunta laittaa esimerkiksi elinkeinoelämän kehittämiseen. Oulussa 77€. Kuusamossa 27€. Siis aivan tyhjästä. Rahaa vain menee.

Voimme vaikuttaa listaan vasta sitten kun ihminen on ollut ensin 500 päivää työttömänä. Sitten hän on 300 päivää työmarkkinatuella. Sitten hän saavuttaa tämän pitkäaikaistyöttömän hienon statuksen, jolloin palveluja alkaa saada. Onnellisessa tapauksessa hän odottaa kaksi kuukautta ja kymmenen päivää. Silloin tarkkaavainen Pirjo kaupungilla näkee Kelan listasta, että tämä ihminen on sakkolistalla. Ja voi toimia. Heti. Hän ottaa puhelimen käteen juuri sillä hetkellä ja ottaa yhteyttä. Jos hän saisi tiedon aikaisemmin, olisi homma paljon helpompaa. Mutta sitä ei saa. Joskus siihen menee puoli vuotta. Nämä piirsivät laatikoihin Tulevaisuuskioskin. Sinne voi tulla kuka vaan. Vaikka tietoa ei saa Kelalta eikä työvoimahallinnosta, ihminen saa itse tulla. He ovat kerran viikossa auki kahdeksaan illalla. He antavat suorat numeronsa asiakkaille. Soittavatko asiakkaat? Jos joku soittaa seiskalta aamulla, niin se on vain hyvä. Silloin saan nopeasti ratkaisun hänelle. Joskus soittavat aamulla, harvoin illalla. He ovat saavutettavia. Muualla selvitetään, miten tiedon saisi kulkemaan nopeammin viranomaisen välillä. On selvitetty jo yli kymmenen vuotta.

Heidän laatikoissaan lukee siis Suuri Järvikalatutkimus, Pärnäsen Korjaamo, Tulevaisuuskioski ja Muuntamo. Ei erityistä tukea tarvitsevat tai päihdeongelmaiset. Alla lukee luvut 100 tai 50. Se tarkoittaa asiakkaita. Tämä on hirveän tykätty paikka, he sanovat. Siellä ei lue työntekijämääriä ja heidän koulutuksiaan. Ne ovat attraktiivisia soluja, jotka vetävät puoleensa ihmisiä. Ne ovat alustoja, jonne nämä ihmiset voivat tuoda osaamisensa ja innovaationsa kasvamaan uudeksi työksi. Siis niin nerokasta.

Heillä on pienemmät resurssit kuin missään tietämässäni paikassa. Asiakasmäärät ovat huikeita. 773 aktivointisuunnitelmaa tänä vuonna - ja vain yksi osa-aikainen työvoimahallinnon ihminen. Ja ne eivät jää suunnitelmiksi. Ne ovat kutsuja uuden työn alustoille. Maaninen työvoimahallinnon virkamieskin. 773 on ihan käsittämätön luku.

Tietenkin muualla ollaan kiinnostuneita Kuusamon mallista. Mutta ei ole mitään mallia. On vain käsittämätön asenne. Nähdä mystisesti mahdollisuuksia siellä, missä muut ei näe. Kannattaa mennä katsomaan. Saattaa nähdä miten tuhannen päivän työttömyydestä noussut luontokartoittaja juoksee Sinulle reitit valmiiksi. Tiedämme jo melkein kaikista poluista montako askelta, montako kerrosta nousuja, millaisessa ajassa ja paljonko energiaa poltat valitsemallasi reitillä ja sykkeellä. Ja tietysti tiedämme kaikki kalapaikat ja parhaat saalisajat, jos haluat poiketa. Katsokaas. Kuusamo on Pohjolan luontopääkaupunki numero 1. Jossa kaikki tehdään pikkuisen toisin.

tiistai 10. helmikuuta 2015

Innostus ja rohkeus kehittämisen perustana

Olemme moderni julkishallinnon organisaatio, jonka henkilöstöllä on vahva kehittämisote ja ammattitaito. Kaupunkistrategiamme mukaisesti innostus ja rohkeus ovat yhteistyömme perustana – täällä asiat tehdään vähän eri tavalla. Toimintatapaamme kuuluu strateginen johtaminen ja ennakointi.

Olemme monessa mukana (mm. Arttu-hanke, Uso-hankkeet ja nyt uusimpana Elinvoiman eväät-hanke) ja oman toimialan sekä työn kehittäminen näkyy vahvasti arjessamme.

Rakentamalla kaupunkiorganisaatioon tuotekehittäjäorganisaatiota pyrimme jalkauttamaan kaupunkistrategiaamme ja elinvoima- ja tuottavuusohjelmaamme. Kun kaikki pääsevät osallistumaan saadaan asioita vietyä myös käytäntöön. Henkilökunnassamme on valtava vahvuus ja kaupunki mahdollistaa henkilöstölle jatkuvan täydennyskouluttautumisen. Meillä on hyvä yhteishenki asioiden kehittämisessä. Oma mottoni on, kun yksilö onnistuu, koko toimiala onnistuu ja sitä kautta koko organisaatio onnistuu.

Kirjoittaja on Kuusamon kaupungin hallinto- ja talousjohtaja Anu Helin


maanantai 19. tammikuuta 2015

Kaikkien aikojen Kuusamoa rakentamassa


Yksittäisen kuntatyöntekijän näkökulmasta digitalisaation vaikutus arkityössä edelleen kasvaa. Vaikutus tulee olemaan seuraavan viiden vuoden aikana nopeampaa ja merkittävämpää mitä osaamme menneen perusteella eteenpäin kuvitella.

Kuusamon kaupungin tietohallintojohtaja Pekka Kantola
Se tarkoittaa työprosessien sekä viestintä- ja kommunikaatiotapojen muutosta. Enemmän tehdään sähköisissä ympäristöissä, valmistellaan ja viestitetään sähköisesti. Perinteisestä "siilotekemisestä" siirrytään laaja-alaisempaan tekemiseen. Myös asiakkaat tulevat entistä enemmän digitaalisten kanavien kautta osallistumaan palveluprosesseihin. Tämä haastaa työntekijöitä, esimiehiä ja johtoa. Erityisesti siitä näkökulmasta, miten tällaista muutosta parhaalla tavalla hyödynnetään.

Kuusamon kaupungilla on kaupunkistrategiassaan kovat tavoitteet hyvinvoinnin, elinvoiman ja erityisesti kuntatyön tuottavuuden parantamisen osalta. Kaikkien aikojen Kuusamon tärkein mittari lopun viimein on se, että miten kuusamolaisten ja täällä käyvien ihmisten palvelut ja hyvä elämä toteutuvat. Sote-muutoksessakin lähipalvelujen turvaamiseksi ja uudistamiseksi digitalisaatiossa on paljon mahdollisuuksia. Etäisyyksien voittamiseksi kuusamolaisilla on erityinen intressi hyödyntää nämä mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla.

Demokratian ulottuvuudessa sähköinen ns. e-democracy - sen toimeenpano on iso kysymys. Miten kuntalaiset osallistuvat valmisteluun, päätöksentekoon, toimeenpanoon ja niiden seurantaan? Digitalisointi tuo tähän aivan uusia ulottuvuuksia. Miten tehdään entistä avoimemmin kunnallisen toiminnan johtamista ja päätösten valmistelua. Se on ihmisten vuorovaikutuksen digitalisointia, mutta ennen kaikkea se tarkoittaa toimitapamuutosta.

Strategiat toteutuu tekemällä. Pitää muuttaa ja kehittää. Myös kehittämisen tapa tulee muuttumaan nopeammaksi, ketterämmäksi. Tärkeässä roolissa ovat edelleen työntekijät ja johto. Entistä enemmin korostuu yhteistyöverkostot ja asiakkaan kasvava rooli osana kehittämistä.

Kirjoittaja on Kuusamon kaupungin tietohallintojohtaja Pekka Kantola.

Kuusamon visio vuodelle 2021 - Kaikkien aikojen Kuusamo. Elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen Pohjolan luontopääkaupunki.

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Meillä Kuusamossa syntyy Kehittäjänmieli yksinkertaisella kaavalla

1. Etsi oikeat tyypit
2. Luota
3. Mahdollista
 
Tulokset ovat häkellyttäviä. Tuottavuuskehitystä haettaessa yrityselämässä on puhuttu jo pitkään toimialan tuottavuuskehityksen yhteydessä luovasta tuhosta. Toimialan tuottavuuskehitys on ehkä työpaikkojakin suurempi talouden tilan vaikuttaja. Jos yrityselämässä työpaikkoja syntyy tuottamattomille aloille ja vähenee tuottavilta aloilta voi talouden tila heikentyä vaikka työpaikkojen määrä lisääntyy. Toimialan tuottavuuskehitys ja siten kilpailukyky liittyy yritysten tuottavuuskehitykseen, mutta edellä mainitusta syystä ne eivät välttämättä ole saman suuntaisia. Perusturvajohtaja Isoviita hakee yrityselämän ja julkisensektorin tuottavuuden rakentamisen yhdenmukaisuuksia. Joskus meidän on pystyttävä sallimaan luova tuho, rikkoa olemassa olevia rakenteita ja uskomuksia, jotta voimme saada aikaan koko julkisen sektorin tuottavuuden kasvun. Isoviita on onnistunut mahdollistajana. Kun muualla tuskaillaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvun kanssa Isoviita katselee tyytyväisenä miten hänen henkilöstönsä on resursseja lisäämättä saanut kolmanneksen Kuusamon pitkäaikaistyöttömistä arvokkaaseen työhön ja elämään. Toteuttamaan Kuusamon kaupunkistrategiaa olla Pohjolan luontopääkaupunki numero 1.


Ajattelen itseäni mahdollistajan roolissa, pitää uskoa ihmisiin, en koskaan ole laittanut ketään pois sen takia että olisi tehnyt liian isoja muutoksia tai hölmöillyt. Mutta joskus joutuu sanomaan, että vanhassa pysyminen johtaa aikaansaamattomuuteen.

Haen luovia, rohkeita ihmisiä. En kai sitten  voisi laittaa heitä pois, kun he ovat juuri sitä mitä haluan?

Meillä on maali, pitää olla selkeä suunta mihin ollaan menossa. Se suunta luodaan yhdessä. Keinot on aika vapaasti vaalittavissa, tässä on kyse luottamuksesta. Joskus ratkaisut voivat johtajan mielestä näyttää oudolta. Mutta on vaan luotettava.

Niin se mahdollistaminen. Kyllä minä enemmän haluan että edetään ihmisten vahvuuksien kautta ja rakennetaan innostusta. Sei ei johda mihinkään, että parannellaan puutteita.

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Tervetuloa Rukahoviin!



Hei tuotekehittäjät!

Ensi viikolla näemme viimeisten lähipäivien merkeissä Rukahovissa. Aloitetaan keskiviikkona 14. päivä klo 10. Konsulttimme ja partnerimme Johanna Nevala johdattelee meidät silloin kehittäjänä kehittymisen päivään. Torstaina katsomme Jaanan johdolla vuorovaikutuskenttien luomista ja hyppäämme avoimeen digitaaliseen maailmaan! Torstain päätämme yhteiseen tuotekehittäjä-päivälliseen.

Mukava nähdä taas teitä kaikkia, tervetuloa!
-Ville



keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Kone Pajula 5.9.14







Toteutin Kone Pajulassa sairaanhoitajan jalkautumista 5.9.14.Päivä oli lämmin ja pystytin pöytäni ulos.Siellä oli samalla esittelyjä koneista ja "terveellinen" makkaratarjoilu.Asiakkaita kävi paljon.Tukkimiehen kirjanpidolla pidin pöytäkirjaa omista asiakkaista ja niitä oli 70.Nimi oli Remppaklinikka ja otin verenpainetta ja keskutelin ihmisten kanssa voinnista/elämäntilanteista.Näistä kävijöistä ohjasin seitsämän terveykeskukseen jatkoihin.Yhden kardiologille,sisätautilääkärille,tk-lääkärille ja omalle vastaanotolle verikokeiden yms.ottoa varten.Päivä oli mielenkiintoinen ja haastava kun laittaa itsensä täysin likoon.Sain positiivista palautetta ja se tuntui hyvältä.Päivän jälkeen otin kolmen tunnin päikkärit! :)
Onneksi ollut tämä oma verenpaine!!Mukavaa alkanutta vuotta 2015 kaikille!Terveisin Tuula T

maanantai 22. joulukuuta 2014

Viimeinen kohtaaminen Rukahovissa

Hei!

Tammikuussa näemme jälleen kehittämisen merkeissä. Tällä kertaa teemme paluun Rukahoviin, jossa kokoonnumme keskiviikkona 14.1. klo 10. Katsotaan työn tekemistä jälleen uudelta kantilta, viedään tuotekehitystöitä eteenpäin ja luodaan uutta kehittämisen kulttuuria.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille, tammikuussa nähdään!
-Ville


keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Ryhmätehtävä: Miten turvataan "tuotteen"/työn/osaamisen jatkuvuus ja laajuus?

Kuusamossa on tällä hetkellä kaksi eri  tuotekehittäjä -koulutus ryhmää (toisen ryhmän sivut kuusamo2.blogspot.fi). Tänään 24.9.2014 ryhmät yhdistivät voimansa, sekoittuivat ja yhdistivät voimansa ryhmätehtävässä.


Meidän tehtävämme oli numero 5, eli Miten turvataan jatkuvuus ja laajuus?

maanantai 15. syyskuuta 2014

Tervetuloa lähipäiville Oivankiin!

Hei tuotekehittäjät!

Ensi viikolla jatkamme lähipäivien parissa Oivangissa 24.-26.9. Avoimen mielen lisäksi varaa varmuuden vuoksi mukaasi ulkoilu- ja saunavarusteet. Yöksi menemme tällä kertaa kotiin ja jatkamme seuraavana päivänä taas Oivangissa.

Aloittelemme 24.9. klo 12.00 lounaalla yhteisellä päivällä toisen tuotekehittäjä-ryhmän kanssa. Katsotaan mitä olemme jo saaneet aikaiseksi ja mitä kohden olemme etenemässä.

Yhteistä päivää varten voit kutsua mukaasi myös työpaikkakouluttajasi kuulemaan kokonaisuudesta. Toivottavasti hän pääsee paikalle tietoiskuun klo 12.00-14.30!


Nähdään Oivangissa!
-Ville