maanantai 22. joulukuuta 2014

Viimeinen kohtaaminen Rukahovissa

Hei!

Tammikuussa näemme jälleen kehittämisen merkeissä. Tällä kertaa teemme paluun Rukahoviin, jossa kokoonnumme keskiviikkona 14.1. klo 10. Katsotaan työn tekemistä jälleen uudelta kantilta, viedään tuotekehitystöitä eteenpäin ja luodaan uutta kehittämisen kulttuuria.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille, tammikuussa nähdään!
-Ville


keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Ryhmätehtävä: Miten turvataan "tuotteen"/työn/osaamisen jatkuvuus ja laajuus?

Kuusamossa on tällä hetkellä kaksi eri  tuotekehittäjä -koulutus ryhmää (toisen ryhmän sivut kuusamo2.blogspot.fi). Tänään 24.9.2014 ryhmät yhdistivät voimansa, sekoittuivat ja yhdistivät voimansa ryhmätehtävässä.


Meidän tehtävämme oli numero 5, eli Miten turvataan jatkuvuus ja laajuus?

maanantai 15. syyskuuta 2014

Tervetuloa lähipäiville Oivankiin!

Hei tuotekehittäjät!

Ensi viikolla jatkamme lähipäivien parissa Oivangissa 24.-26.9. Avoimen mielen lisäksi varaa varmuuden vuoksi mukaasi ulkoilu- ja saunavarusteet. Yöksi menemme tällä kertaa kotiin ja jatkamme seuraavana päivänä taas Oivangissa.

Aloittelemme 24.9. klo 12.00 lounaalla yhteisellä päivällä toisen tuotekehittäjä-ryhmän kanssa. Katsotaan mitä olemme jo saaneet aikaiseksi ja mitä kohden olemme etenemässä.

Yhteistä päivää varten voit kutsua mukaasi myös työpaikkakouluttajasi kuulemaan kokonaisuudesta. Toivottavasti hän pääsee paikalle tietoiskuun klo 12.00-14.30!


Nähdään Oivangissa!
-Ville



perjantai 12. syyskuuta 2014

Ekoterapia on totta Ruijanmutkassa!


Tänä kesänä Ruijanmutkan asukkaat ovat päässeet kunnon vauhtilenkille, kun talo sai uuden polkupyörän. Side-by-side pyörämme on kahdenistuttava pyörä, jonka kyytiin jokainen halutessaan pääsee. Hoitaja ja asukas istuvat vierekkäin ja hoitaja vastaa ohjauksesta, vauhdista ja jarrutuksesta. Asukkaan toimintakyvystä riippuen, kyyditettävä pääsee polkemaan niin paljon kuin kynnelle kykenee. Onpa käynyt niinkin, että hoitajan jalat pyörivät hitaammin kuin kyydissä istujan. Siinäpä sitten mietit, mitäs nyt tehdään, kun jalat ovat irronneet polkimilta ja jarruttaakin pitäisi. Onneksi on käsijarru ja kyyditettävä on ymmärtänyt hidastaa ja hoitajan jalat on saatu takaisin polkimille.

Pyörään hankimme kaikki mahdolliset lisävarusteet, jotta sillä pääsisi mahdollisimman moni pyöräilemään. Kyytiin nousemisen helpottamiseksi vieressä istujan penkki kääntyy sivulle päin. Eikä penkkikään ole mikään tavallinen pyörän satula, vaan molemmille on kunnon selkänojallinen tuoli, jossa on irrotettavat pehmusteet. Kyllä passaa ajella, kun ei pylly pääse puutumaan.

Osa asukkaistamme pystyy polkemaan pyörää tavallisilla polkimilla. Niiden lisäksi hankimme pyörään polkimien levityskappaleet, joissa on myös tarrat, jotta jalat pysyvät polkimilla, kunhan vain kengät eivät irtoa jalasta. Myös niitä asukkaita ajattelimme, jotka eivät pysty polkemaan laisinkaan. Olisihan se ikävää, jos jalat roikkuvat maantiellä, kun vauhtiin päästään. Niinpä pyörään hankittiin sellainen jalkatuki, jossa jalat voivat sievästi näpöttää vierekkäin, niin kuin tuolissa istuessa konsanaan.

Turvavyö on tietysti tärkeä ja sen kaikki jo muistavatkin laittaa. Osalla istuminen on vähän haastavampaa ja pylly tahtoo ottaa etumatkaa. Meillä oli onni saada kesällä taloon opiskelija, joka ompeli pyörään sellaisen turvavyön, jolla pylly pysyy selkänojassa kiinni. Lisäksi pyörässä on kyyditettävälle käsituet molemmin puolin. Kyllä passaa ajella, kun ei tarvitse miettiä, pysyykö toinen kyydissä, vaikka vauhtia olisikin. Ja olipa muikeita ilmeitä, kun vielä pyöräilykypärätkin käytiin yhdessä ostamassa.

Parasta kaikessa on se, että pyörällä pääsee eteenpäin, vaikka kunto hoitajalta loppuisikin. Pyörään nimittäin hankittiin apumoottori, jolla ylämäetkin päästään hyvin ylös. Moottorin avulla pyörällä pääsee huristelemaan 15 km/h. Asukkaista onkin parasta se, kun he kuulevat, kuinka moottori kiihtyy. Näkisittepä heidän iloiset ilmeensä. Meillä puhutaankin moottoripyörästä, kun me lähdemme pyöräilemään.

Monta mukavaa reissua on pyörällä tehty ja uusia reittejä haettu. Mutta nälkä kasvaa syödessä, matkaa pitäisi jatkaa aina vaan eteenpäin. Kunpa olisikin joskus aikaa koko päivä pyöräillä, ottaa eväät mukaan ja lähteä vaikka Rukalle. Välillä saatettaisiin toki tarvita tankkauspistettä, jossa akun saisi ladattua, mutta tarvitseehan se autokin välillä polttoainetta. Pannaanpa mietintämyssyyn.

Asukkaiden omaisetkin ovat käyneet ihastelemassa moottoripyöräämme. Ensin he vähän ihmettelivät, kun sanottiin asukkaan olevan pyöräilemässä, mutta kun kulkupelin näkivät, olivat mielissään. He ovat myös nähneet meidät tien päällä ja myöhemmin kertoneet, että oli mukava nähdä niin iloisia ilmeitä. Pyörän hankkiminen on ollut yksi parhaimmista asioista, mitä taloon on hankittu.

Talvella pyörällä on vaikeampi kulkea, kun leveyttä pyörällä on metri ja painoakin yli 70 kg ilman kyytiläisiä. Meilläpäin kun nuo pyörätiet tahtoo talvella olla niin kapeita, ettei edes pyörätuolilla pääse mutkassa eteenpäin oikealle tielle menemättä eikä se teiden aukipitäminenkään ole taattua. Kun myös pyörän akku pitää säilyttää lämpimässä, vaikka sillä voi ajaakin pakkasella, niin ehkäpä ensi talvena kuivaharjoittelemme sisällä kuntopyörällä ja keväällä olemme niin hyvissä jalkavoimissa, että hurautamme suoraan Ouluun asti.

Erja Manninen
Ruijanmutkan sosiaaliohjaaja

perjantai 5. syyskuuta 2014

Samsung tabletin käyttökokemuksia Porkkapirtillä.

Niittyvillassa,  Tanelissa ja Himmelissä on otettu käyttöön Samsung-tabletit.


Tabletteja on käytetty yksiköissä asuvien asiakkaiden kanssa,  niin että he voivat olla yhteydessä omaisiin Skype-puhelujen kautta henkilökunnan avustuksella.
Tableteilla pidetään myös sähköpostitse yhteyttä asiakkaiden omaisiin.
Asiakkaiden kanssa on otettu valokuvia niin sisätiloissa kuin ulkona liikkuessa, samoin on videoitu muutamia kertoja eri tilanteissa ja tilaisuuksissa.
Näin asiakkaat ovat saaneet katsella valokuvia sekä  videoita jälkikäteen, ja muistella aiemmin järjestettyjä tapahtumia.


Henkilökunnan avustuksella asiakkaat ovat pelanneet eri pelejä,  joita henkilökunta on hakenut valmiiksi tabletilla Play - kaupasta. Yle - Areenassa on asiakkaiden kanssa katsottu videoita,  esim,  tangokuninkaallisista.  Asiakkaista on mukava pelata eri pelejä,  katsella kuvia kuvagalleriasta,  seurata urheilua ja lukea lehtiä sekä etsiä tietoja kiinnostavista aiheista ja asioista.


Niittyvillassa eräs asiakas halusi kuunnella Olavi Virtaa.  Niinpä hän sai kuunnella mm. lempikappaleensa Olavi Virran esittämän: Kuolleet lehdet.  Tabletti jäikin samantien soimaan musiikkia yksikön oleskelutilaan.

perjantai 1. elokuuta 2014

Musiikkituokio Pyhän Ristin kirkossa 31.7.2014

Tanelin väki järjesti musiikkituokion Pyhän Ristin kirkossa torstaina 31.7.2014.

Musiikkituokion aloitti Laura Piilonen soittamalla uruilla
J. S.  Bach:n "Preludi C-duuri" kappaleella.
Väliin laulettiin muutama virsi,  jonka jälkeen Laura Piilonen esitti tinapillillä
Joseph Haydn:n "Leivolle" kappaleen.
Yhteislauluna laulettiin "Tuonne taakse metsämaan" ja "Lähteellä".
Seuraavaksi lauletun virren jälkeen Laura Piilonen esitti uruilla
"Pieni ehtoollislaulu".
Ennen viimeistä virttä laulettiin yhteislauluina "Tuuli hiljaa henkäilee" ja
"Hiljainen tienoo".


Lopuksi Laura Piilonen esitti uruilla Marko Hakanpään kappaleen "Kesäfanfaari".


torstai 31. heinäkuuta 2014

Karhu-iltamat -tapahtuma Porkkapirtin toimintakeskuksessa

Sisäänkäynti Porkkapirtin Karhu-iltamat -tapahtumaan, joka on järjestyksessään kolmas.

Porkan Karhu Rauni Törmänen ja karhupäällikkönä toiminut Antti Leivo toivottivat yleisön tervetulleiksi Karhu-iltamiin.
Porkan Karhun mukaan karhut ja ihmiset elävät sulassa sovussa.

Tilaisuudessa hanuristina toimi Seppo Riekki. Karhuneidot Anne-Mari ja Aila esittivät laulut "Pienenä tyttönä" sekä "Poika ja sydän".
"Karhu rakastaa runoja", sanoi Porkan Karhu. 

Tyttö ja Tanssiva karhu

Kun isänsä kodissa tyttö
kävi lattiaa leveää, 
ei tiennyt,  mikä on raskasta
ja mikä on keveää. 

Ajoi markkinoille tyttö, 
huoletta,  hatutta päin, 
ja näki tanssivan karhun
joukossa ilveilijäin.  ...

Porkan Köökin lauluja -vihkosesta laulettiin useita lauluja Karhuneitojen toimiessa esilaulajina, ja hanuristi säesti. 

Kuusamon Naisvoimistelijoiden tanssiryhmä Amidit esittivät pikkukarhuja itse suunnittelemassaan koreografiassa. 

Pikkukarhujen tanssiesityksen jälkeen ohjelmassa oli karhun lassoaminen.  Lasso sai yleisöäänestyksessä nimekseen otsonpunki. Voiton vei Reetankodin joukkue. 
Reetankodin joukkue sai palkinnoksi kiertävän palkintopokaalin. 



Näytelmässä emokarhu ja pikkukarhu pohtivat, miten ihmiset suhtautuvat heihin. 
Karhu-kahvilan hoitajat Anne ja Rauha

Lintubongaus-kilpailun voitti Katrinkoti bongaten 13 lintulajilla. Palkinnoksi he saivat kesäisen täytekakun. 
Toiseksi tuli Porkan Kööki.  He saivat palkinnoksi lahjakortin Herkkusuu - kahvilaan.  
Lopuksi Porkan Karhu lausui kiitokset kaikille tilaisuuden järjestäjä tahoille. 






























perjantai 25. heinäkuuta 2014

Kesätapahtuma Porkkapirtin sisäpihalla.

                                        Jalopähkämö

                                         Jättipoimulehti

                                        Idänkurjenpolvi

                                                         Kesäpikkusydän

                                          Verikurjenpolvi

I
                                        Täpläleimu

                                         Töyhtöangervo 

                                         Suikeroalpi

                                        Hanhikki

Pöyhytatari

Miljoonakello


Niittyvillan väki järjesti perjantaina 25.7. kesätapahtuman Porkkapirtin sisäpihalla.  
Ohjelmassa oli kasvien tunnistamista,  laulua ja mukavaa yhdessäoloa. 
Tunnistettavat kasvit ovat Porkkapirtin sisäpihalla kasvavia kukkia. 
Kukkien tunnistamishetken jälkeen oli laulutuokio. 
Ensimmäiseksi laulettiin ulkomuistista "Tuuli hiljaa henkäilee". Tuo toivelaulu ei ollut lauluvihkosessa,  mutta hyvin tilaisuuteen osallistujat osasivat ulkomuististakin. Sitten laulettiin lauluvihkosesta seuraavat kauniit kappaleet: 
Erämaajärven mökki,  Eikä me olla veljeksiä,  Arvon mekin ansaitsemme,  En päivääkään vaihtaisi pois,  Heilini sinisistä silmistä,  Hopeinen kuu,  Häämatka ja viimeiseksi Hymyhuulet.  
Hymyhuulten jälkeen oli aika palata takaisin arkiaskareisiin hymyilevin huulin.  



torstai 24. heinäkuuta 2014

Pieni TeatteriSavotta konsertoi Porkkapirtillä, Himmelissä ja Tanelissa.



Pieni TeatteriSavotta konsertoi torstaina 24.7. Porkkapirtillä, Himmelissä ja Tanelissa.
Henkilöt ovat Sirpa Taivainen-Ilmola, Veera Railio ja Juha Räisänen.
Sirpa Taivainen-Ilmola on tehnyt tätä esiintymistyötä jo 12 vuotta kiertäen yliopistollisissa sairaaloissa ympäri Suomea. Sirpa Taivainen-Ilmola ja Veera Railio ovat Puistopellet.  He ovat järjestäneet tapahtumia lapsille ja muillekin ryhmille.
Juha Räisänen on noviisi,  joten hän ei ole saanut vielä punaista nenää.
He esiintyivät Porkkapirtillä juhlasalissa,  Himmeliin saapuessa aloittivat soittamaan jo terveyskeskuksen pihalla tullessaan Himmeliin hissillä.  Himmelissä he esiintyivät ensin parvekkeella ja sen jälkeen kiertäen asiakkaiden huoneissa.  Tanelissa he esiintyivät ensin aulatilassa jonka jälkeen siirtyivät kiertämään asiakkaiden huoneissa.
He esittivät useita lauluja,  kuten;  Ostapa poika se kukkuva kello,  Asikkalan puiset rattaat on niin huonoja kulkemaan..., Piippolan vaarilla oli talo, ( vaarilla oli jopa hampaita sekä espanjalainen lehmä), Porsaita äidin oomme kaikki (ja sama på svenska) elikkä ruotsiksi myös.
Asiakkaan hatusta löytyi kadoksissa ollut punainen pupu. Heillä oli yhtenä soittimena muna,  ja oli kuulemma olemassa taikakana,  kun munii soivia munia.
Kun täällä Kuusamossa on poroja, niin: "Moro sano poro,  ku jäkälät loppu. "
Paikalla ollut yleisö nautti humoristisesta ja mukavasta viihtyisästä esityksestä.
Osa yleisöstä jopa osallistui muutaman laulun rytmiin, matkien rytmitystä.
Yleisö kiitti aplodein hienosta esityksestä, jonka jälkeen taas muihin päivän askareisiin palaili hyväntuulista porukkaa.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Katrinkodin järjestämää tilaisuutta suosi poutainen sää.




Katrinkoti järjesti 18.7. yhteisen laulu- ja runonlausunta hetken. Ilma oli poutainen ja tilaisuus voitiin pitää suunnitelman mukaisesti sisäpihalla. Ensin ohjelmassa oli yhteislaulua lauluvihkosesta.
Sen jälkeen oli runonlausuntaa. Emma-Katariina lausui Eino Leinon runot:

Mä yksin soutelen yössä
ja laulelen hiljakseen
ja katson,  vierellä venhon
kun leikkivät väreet veen.

Ja aaltojen laillapa aatteet
myös mulla ne karkeloi,
ne eelle purteni entää,
en seurata niitä voi.

Ja tuonne ne aattehet kiitää
kodin armahan valkamaan,
siell' äitini varmaan valvoo
ja vuottavi poiuttaan.

Mut aatteita paljon,  paljon
jää purteni jälkehen
jäi impeni ihana sinne
surumielellä rannallen.

Oi, onkohan taivaan alla
viel' onnea suurempaa,
kun keskellä kahden lemmen
näin lempien soutaa saa!


Toinen runo oli Eino Leinon runoelmasta Hymyilevä Apollo
alkaen sanoin: Oi, katsokaa, miten lainehet niin kauniisti rantoja kaulaa!
Kolmas runo oli Eino Leinon Nocturne.

Runonlausunnan jälkeen tilaisuus jatkui yhteislauluilla. Tietysti kotikuntaa unohtamatta ilmoille kajahti Kuusamo.
Saivatpa pihapiirissä asustava kanalan väkikin kuulla ulkoilmaesitystä, lauluja ja runonlausuntaa.
Lopuksi Katrinkodin väki tarjosi osallistujille mehua ja keksejä.
Kiitollisin ja iloisin mielin tilaisuudesta poistuttiin jatkamaan arjen askareita.