Karhu-iltamat -tapahtuma Porkkapirtin toimintakeskuksessa

Sisäänkäynti Porkkapirtin Karhu-iltamat -tapahtumaan, joka on järjestyksessään kolmas.

Porkan Karhu Rauni Törmänen ja karhupäällikkönä toiminut Antti Leivo toivottivat yleisön tervetulleiksi Karhu-iltamiin.
Porkan Karhun mukaan karhut ja ihmiset elävät sulassa sovussa.

Tilaisuudessa hanuristina toimi Seppo Riekki. Karhuneidot Anne-Mari ja Aila esittivät laulut "Pienenä tyttönä" sekä "Poika ja sydän".

"Karhu rakastaa runoja", sanoi Porkan Karhu. 

Tyttö ja Tanssiva karhu

Kun isänsä kodissa tyttö

kävi lattiaa leveää, 

ei tiennyt,  mikä on raskasta

ja mikä on keveää. 

Ajoi markkinoille tyttö, 

huoletta,  hatutta päin, 

ja näki tanssivan karhun

joukossa ilveilijäin.  ...

Porkan Köökin lauluja -vihkosesta laulettiin useita lauluja Karhuneitojen toimiessa esilaulajina, ja hanuristi säesti. 

Kuusamon Naisvoimistelijoiden tanssiryhmä Amidit esittivät pikkukarhuja itse suunnittelemassaan koreografiassa. 

Pikkukarhujen tanssiesityksen jälkeen ohjelmassa oli karhun lassoaminen.  Lasso sai yleisöäänestyksessä nimekseen otsonpunki. Voiton vei Reetankodin joukkue. 

Reetankodin joukkue sai palkinnoksi kiertävän palkintopokaalin. 

Näytelmässä emokarhu ja pikkukarhu pohtivat, miten ihmiset suhtautuvat heihin. 

Karhu-kahvilan hoitajat Anne ja Rauha

Lintubongaus-kilpailun voitti Katrinkoti bongaten 13 lintulajilla. Palkinnoksi he saivat kesäisen täytekakun. 

Toiseksi tuli Porkan Kööki.  He saivat palkinnoksi lahjakortin Herkkusuu - kahvilaan.  

Lopuksi Porkan Karhu lausui kiitokset kaikille tilaisuuden järjestäjä tahoille. 

Kesätapahtuma Porkkapirtin sisäpihalla.

                                        Jalopähkämö

                                         Jättipoimulehti

                                        Idänkurjenpolvi

                                                         Kesäpikkusydän

                                          Verikurjenpolvi

I

                                        Täpläleimu

                                         Töyhtöangervo 

                                         Suikeroalpi

                                        Hanhikki

Pöyhytatari

Miljoonakello

Niittyvillan väki järjesti perjantaina 25.7. kesätapahtuman Porkkapirtin sisäpihalla.  

Ohjelmassa oli kasvien tunnistamista,  laulua ja mukavaa yhdessäoloa. 

Tunnistettavat kasvit ovat Porkkapirtin sisäpihalla kasvavia kukkia. 

Kukkien tunnistamishetken jälkeen oli laulutuokio. 

Ensimmäiseksi laulettiin ulkomuistista "Tuuli hiljaa henkäilee". Tuo toivelaulu ei ollut lauluvihkosessa,  mutta hyvin tilaisuuteen osallistujat osasivat ulkomuististakin. Sitten laulettiin lauluvihkosesta seuraavat kauniit kappaleet: 

Erämaajärven mökki,  Eikä me olla veljeksiä,  Arvon mekin ansaitsemme,  En päivääkään vaihtaisi pois,  Heilini sinisistä silmistä,  Hopeinen kuu,  Häämatka ja viimeiseksi Hymyhuulet.  

Hymyhuulten jälkeen oli aika palata takaisin arkiaskareisiin hymyilevin huulin.  

Pieni TeatteriSavotta konsertoi Porkkapirtillä, Himmelissä ja Tanelissa.

Pieni TeatteriSavotta konsertoi torstaina 24.7. Porkkapirtillä, Himmelissä ja Tanelissa.
Henkilöt ovat Sirpa Taivainen-Ilmola, Veera Railio ja Juha Räisänen.
Sirpa Taivainen-Ilmola on tehnyt tätä esiintymistyötä jo 12 vuotta kiertäen yliopistollisissa sairaaloissa ympäri Suomea. Sirpa Taivainen-Ilmola ja Veera Railio ovat Puistopellet.  He ovat järjestäneet tapahtumia lapsille ja muillekin ryhmille.
Juha Räisänen on noviisi,  joten hän ei ole saanut vielä punaista nenää.
He esiintyivät Porkkapirtillä juhlasalissa,  Himmeliin saapuessa aloittivat soittamaan jo terveyskeskuksen pihalla tullessaan Himmeliin hissillä.  Himmelissä he esiintyivät ensin parvekkeella ja sen jälkeen kiertäen asiakkaiden huoneissa.  Tanelissa he esiintyivät ensin aulatilassa jonka jälkeen siirtyivät kiertämään asiakkaiden huoneissa.
He esittivät useita lauluja,  kuten;  Ostapa poika se kukkuva kello,  Asikkalan puiset rattaat on niin huonoja kulkemaan..., Piippolan vaarilla oli talo, ( vaarilla oli jopa hampaita sekä espanjalainen lehmä), Porsaita äidin oomme kaikki (ja sama på svenska) elikkä ruotsiksi myös.
Asiakkaan hatusta löytyi kadoksissa ollut punainen pupu. Heillä oli yhtenä soittimena muna,  ja oli kuulemma olemassa taikakana,  kun munii soivia munia.
Kun täällä Kuusamossa on poroja, niin: "Moro sano poro,  ku jäkälät loppu. "
Paikalla ollut yleisö nautti humoristisesta ja mukavasta viihtyisästä esityksestä.
Osa yleisöstä jopa osallistui muutaman laulun rytmiin, matkien rytmitystä.
Yleisö kiitti aplodein hienosta esityksestä, jonka jälkeen taas muihin päivän askareisiin palaili hyväntuulista porukkaa.

Katrinkodin järjestämää tilaisuutta suosi poutainen sää.

Katrinkoti järjesti 18.7. yhteisen laulu- ja runonlausunta hetken. Ilma oli poutainen ja tilaisuus voitiin pitää suunnitelman mukaisesti sisäpihalla. Ensin ohjelmassa oli yhteislaulua lauluvihkosesta.
Sen jälkeen oli runonlausuntaa. Emma-Katariina lausui Eino Leinon runot:

Mä yksin soutelen yössä
ja laulelen hiljakseen
ja katson,  vierellä venhon
kun leikkivät väreet veen.

Ja aaltojen laillapa aatteet
myös mulla ne karkeloi,
ne eelle purteni entää,
en seurata niitä voi.

Ja tuonne ne aattehet kiitää
kodin armahan valkamaan,
siell' äitini varmaan valvoo
ja vuottavi poiuttaan.

Mut aatteita paljon,  paljon
jää purteni jälkehen
jäi impeni ihana sinne
surumielellä rannallen.

Oi, onkohan taivaan alla
viel' onnea suurempaa,
kun keskellä kahden lemmen
näin lempien soutaa saa!


Toinen runo oli Eino Leinon runoelmasta Hymyilevä Apollo
alkaen sanoin: Oi, katsokaa, miten lainehet niin kauniisti rantoja kaulaa!
Kolmas runo oli Eino Leinon Nocturne.

Runonlausunnan jälkeen tilaisuus jatkui yhteislauluilla. Tietysti kotikuntaa unohtamatta ilmoille kajahti Kuusamo.
Saivatpa pihapiirissä asustava kanalan väkikin kuulla ulkoilmaesitystä, lauluja ja runonlausuntaa.
Lopuksi Katrinkodin väki tarjosi osallistujille mehua ja keksejä.
Kiitollisin ja iloisin mielin tilaisuudesta poistuttiin jatkamaan arjen askareita.

Ulkoilutapahtuma Sukupuistossa 11.7.

Himmelin väki järjesti ulkoilutapahtuman Sukupuistossa. Tilaisuus aloitettiin yhteislaululla ja jatkui jumppatuokiolla. Tapahtuman vetäjä ohjasi paikalla olijoita jumppaamaan mielikuvien avulla. Ensiksi lähdettiin soutamalla kalalle, sitten pantiin heiniä seipäille,  syötiin eväitä ja vastottiin saunassa. Yleisölle yllätyksenä estradille saapuivat ihastuttavat viulistitytöt Hilla Korpela ja Viivi Seppänen. He esittivät kolme kaunista kappaletta. Olisi ollut hienoa kuulla heidän soittamistaan enemmänkin. 

Läsnäolijoille tarjoiltiin mehua ja keksejä.

Niittyvillan yksikön väki Porkkapirtiltä vieraili Suurpetokeskuksessa 10.7. torstaina.

Niittyvillan väkeä suosi kaunis sää Suurpetokeskuksessa vierailun ajan. Oppaamme, joka nimitti itseään Syötiksi, antoi hyödyllisiä neuvoja ja ohjeita, kuinka kierroksella käyttäydytään.
Kierroksella ensimmäiseksi pysähdyttiin koirasusien tarhalle. Opas kertoi niiden olevan huskyn ja suden risteytyksiä.
Toisella pysähdyksellä ihasteltiin karhuja.  Karhut olivat useammassa vierekkäisessä tarhassa.  Opas syötti omenoita sekä makeisia karhuille, niin että karhut ottivat syötävän suoraan oppaan kädestä.
Kolmas pysähdyspaikka oli kettutarhalla.  Ketun nimi on Mikko ja Mikko-ketulla on ikää neljä vuotta. Mikko vain makoili rauhallisena,  kunnes päätti siirtyä toiseen paikkaan tarha-alallaan.
Neljännellä pysähdyksellä nähtiin kauniita kissaeläimiä,  ilveksiä. Ikävä kyllä,  ilvekset olivat suhteellisen arkoja eläimiä.
Viimeiseksi kohdattiin porot, joita oli lupa jopa ruokkia.
Kierroksen jälkeen Niittyvillan väelle oli tarjolla munkkikahvit.
Matka oli hyvin onnistunut.

Reetankodin muistelu- ja tarinatuokio 4.7.2014 Porkkapirtillä

Reetankodin tilaisuus pidettiin Porkkapirtin juhlasalissa.  Tilaisuudessa keskusteltiin mm. heinänteosta ja muista maaseudun töistä. Esillä oli myöskin kirja,  jossa oli kerrottu käsinlypsystä ja maidon kuljettamisesta tonkissa maitolavoille,  joista maitotonkat kerättiin meijeriautoihin.  Maidot olivat lypsyn jälkeen ensin jäähdytyksessä, ja jäähdytystä varten tarvittiin jäitä. Jäät oli kerättävä järvestä ja säilytettävä maahan kaivetussa kuopassa sahajauhon seassa, jääkellarissa tai ladossa. Jotta ne eivät olisi sulaneet lämpimällä ilmalla. Jäiden sahaus ja nosto olivat alkutalven töitä.
Yleisö muisteli innokkaasti menneitä aikoja.