perjantai 18. heinäkuuta 2014

Katrinkodin järjestämää tilaisuutta suosi poutainen sää.




Katrinkoti järjesti 18.7. yhteisen laulu- ja runonlausunta hetken. Ilma oli poutainen ja tilaisuus voitiin pitää suunnitelman mukaisesti sisäpihalla. Ensin ohjelmassa oli yhteislaulua lauluvihkosesta.
Sen jälkeen oli runonlausuntaa. Emma-Katariina lausui Eino Leinon runot:

Mä yksin soutelen yössä
ja laulelen hiljakseen
ja katson,  vierellä venhon
kun leikkivät väreet veen.

Ja aaltojen laillapa aatteet
myös mulla ne karkeloi,
ne eelle purteni entää,
en seurata niitä voi.

Ja tuonne ne aattehet kiitää
kodin armahan valkamaan,
siell' äitini varmaan valvoo
ja vuottavi poiuttaan.

Mut aatteita paljon,  paljon
jää purteni jälkehen
jäi impeni ihana sinne
surumielellä rannallen.

Oi, onkohan taivaan alla
viel' onnea suurempaa,
kun keskellä kahden lemmen
näin lempien soutaa saa!


Toinen runo oli Eino Leinon runoelmasta Hymyilevä Apollo
alkaen sanoin: Oi, katsokaa, miten lainehet niin kauniisti rantoja kaulaa!
Kolmas runo oli Eino Leinon Nocturne.

Runonlausunnan jälkeen tilaisuus jatkui yhteislauluilla. Tietysti kotikuntaa unohtamatta ilmoille kajahti Kuusamo.
Saivatpa pihapiirissä asustava kanalan väkikin kuulla ulkoilmaesitystä, lauluja ja runonlausuntaa.
Lopuksi Katrinkodin väki tarjosi osallistujille mehua ja keksejä.
Kiitollisin ja iloisin mielin tilaisuudesta poistuttiin jatkamaan arjen askareita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti